perjantai 3. helmikuuta 2017

Mystisiä vaivoja

Kertun vuosi lähti käyntiin heti pienellä sairastelulla. Minä kun menin toivomaan kulut-postauksessa tervettä vuotta, niin heti se tuntui kostautuvan… Reilun neljän vuoden aikana ollaankin ihmeen hyvin säästytty ylimääräisiltä eläinlääkärireissuilta, sillä rokotusten ja hampaanpoiston lisäksi lääkärillä on käyty ainoastaan yhden korvatulehduksen takia.
IMG_8027
Aamulla 3.1. Kertun takapäässä oli jotain häikkää. Itse olin vielä nukkumassa, kun aamulenkille lähtiessä Kerttu ei meinannut päästä pedistään ylös. Kerttu oli kävellyt lenkin hiukan huonosti ja ravistaessa ravistanut pelkästään etupäätään. 

Aamupäivästä oireet jatkuivat. Takaosassa oli selkeästi ongelma ja heti ensimmäisenä aloin pelätä LTV:n oireiluja. Cauda equina, takapään halvaantuminen ja niin edelleen. Kerttu linnoittautui omaan kevythäkkiinsä, eikä halunnut/pystynyt tulemaan edes syömään keittöön ruokaansa. Häkin viereen laitettuna se popsi kuppinsa tyhjäksi, mutta ylös nouseminen ja kävely oli vaikeaa. Huoli painoi, joten varattiin aika neljäksi eläinlääkärille.

Päivällä oli tervehtymistä havaittavissa, kun sain Kertun houkuteltua pissalle. Alku meni yllättävän reippaasti ja jalat toimivat loistavasti. Pissan jälkeen se aristi potkimista takajaloilla ja jätti takapään ravistelun edelleen väliin. Takaisin tullessa häntä oli alhaalla ja takapää vähän kippuralla. 
IMG_7659
IMG_7707
Mutta kappas vain neljään mennessä vointi oli kohentunut entisestään ja Kerttu tepsutti reippaana ovelle, kun otin hihnan naulakosta. Aamuisista oireista oli enää häivähdys jäljellä ja tuli pikkuisen hölmö olo lähteä lekurille, kun Kerttu oli lähes terve kuin pukki. Suurempia tutkimuksia Kertulle ei tehty ja pintapuolisten tunnustelujen ja venytyksien jälkeen lääkäri totesi selkälihasten ja lonkankoukistajien olevan jäykät ja hieman kosketusarat. Asentotunnot olivat normaalit eli halvaantumisesta tai hermoston ongelmista ei ollut kyse. Mikä helpotus!

Kerttu stressasi itsensä läkähdyksiin tutkimuspöydällä, rynni oven avautuessa nelivedolla ulos rakennuksesta ja hoidoksi saatiin viikon tulehduskipulääkekuuri. Enpä loppujen lopuksi tiedä, oliko se kuinka tarpeen, sillä jo seuraavana päivänä Kerttu oli ihan normaali itsensä. Kipuilua ei ole sen koommin ilmennyt ja jäi kai ikuiseksi mysteeriksi, mistä tuo sai alkunsa. Olisiko Kerttu voinut liukastua, sillä tuolloin oli todella liukkaat kelit? Vai oliko kylmällä säällä vaikutusta asiaan?

Eläinlääkäri suosittelikin, että jatkossa olisi hyvä saada jonkinlainen takki suojaamaan selkää kylmillä keleillä ja myös hieroja mainitsi samasta joulukuun käynnillä. Hankintalistalle päätyi siis lämpömantteli ja heti seuraavana päivänä kävi älyttömän hyvä tuuri. Kävin kiertämässä kirpparilla, ja sattumalta löysin ihan käyttämättömän Hurtan manttelin ja vieläpä juuri Kertun kokoa. Hintaakaan ei ollut kuin kymppi.

Koko oli ehkä hiukan reilu pikkuiselle Kertulle, mutta kyllä tuo mennen tullen voittaa edellisen kitkalemanttelin. Eläinlääkärikäynnin jälkeen saatiin illalla testata myös Romeon Back on Track -loimea. BOT voisi oikeasti olla hirmu hyvä Kertulle, kun nikamapuutoksella on todennäköisesti osuutta selän lihasjumeihin ja tulevaisuudessa spondyloosistakin voi aiheutua uusia ongelmia. Nyt oikea koko tiedetään ja enää odotellaan, että tulisi hyviä alennuksia tai saisi edes pikkuisen halvemmalla hinnalla jostain!
IMG_7682
Korvat nykeröllä

2017-02-03_07-09-37

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitämme kommentistasi!