tiistai 15. marraskuuta 2016

Syksystä talveen

Syksy
Syksyn värikäs aika meni vauhdilla ohi, eikä värejä ehditty juurikaan vangita kameran muistikortille. Aina oli liian sateista ja liian harmaata ja viimein lehdet olivat pelkkää ruskeaa käppyrää, kun aurinko olisi vähän paistanut. Ensi vuonna parempi tuuri. 

Kerttu on saanut purkaa virtaa metsässä juoksemalla ja kerran käytiin paistamassa suklaabanaaneja Kapeenkosken nuotiolla. Nuotion sytyttäminen oli kinkkisempää, mitä muistelin, mutta sylillisellä tuohta liekki lopulta pysyi. Kertulla oli tylsää seurata nuotion sytytystä ja yritti pariin kertaan lähteä livohkaan, joten loppuajan se joutui olemaan pitkän remmin päässä. Alkuun se protestoi piippaamalla ja sotkeutumalla hihnaan, mutta kun juustoleipä otettiin esiin, niin jopas napotti nätisti vieressä. 
Lokakuu -16 101a
Lokakuu -16 157a
Syyskuun lopulta marraskuun alkuun olin siis lounaskahvilassa työkokeilussa. Kassatyöskentely, vihannesten pilkkominen ja tiskit tulivat kuuden viikon aikana tutuiksi ja jalat oli päivän jälkeen hieman turtana seisomatyöskentelystä. Mutta kaikkiaan oli mukava ja hyödyllinen kokemus, mutta ei musta kyllä kokkia taida tulla. 

Ensi viikolla jatkan työkokeilulla vanhusten palvelukodissa aaton aattoon asti. Taas ihan erilaista hommaa ja jännityksellä odotan, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. Työkokeilujen väliin päätin pitää viikon rentoutumisvapaan, mutta se venyikin lopulta kaksiviikkoiseksi. Noh saapahan hieman nukkua univelkoja pois ja ehtii touhuta paremmin karvakuonon kanssa. 
Syksyä 008a
Lokakuu -16 068a
Talvi
Viime torstaina illan ja yön aikana tuiskutti taivaan täydeltä lunta ja aamulla maisema oli muuttunut syksystä talveen. Kertussa lumi ei herättänyt suurempia tunteita ja takapihallakin meni vain muutama minuutti, kun tärisevä koira piippasi oven takana takaisin sisälle. Kerttu ottaisi mieluummin kesän takaisin, vaikka onhan tuo lumipallojen heitteleminenkin ihan jees.

En tiedä, onko Kerttu jotenkin tavallista ohuemmassa karvassa vai mitä, kun sillä tuntuu olevan kamalan kylmä ulkona, vaikka lämpömittari näyttää alle kymmentä. Toisaalta Kertulla on meneillään taas vaihteeksi valetiineys (juuri tälläkin hetkellä nukkuu kana-pentunsa kanssa pesässä), ja yleensä sen aikaan Kerttu tuntuu tärisevän tavallista enemmän. Silti mielessä kävi taas borrelioosi ja kilpparin vajaatoiminta ja ehkä pitäisi nyt vaan käydä ottamassa verikokeet ihan varulta, ettei tarvitsi jokaisesta pienestä vaivasta vetää noita kortteja esille...    
IMG_6740
IMG_6822
IMG_6809
Viikonloppuna Kerttu pääsi Romeon kanssa metsäilemään. Lunta oli kertynyt sen verran, että Kerttukin katsoi järkevämmäksi pysyä polulla, ainakin suurimmaksi osaksi aikaa. Kaksikko meni niin söpösti polkua peräkanaa, yhden hepulileikin vetivät ja pari kertaa Kerttu lähti yksinään maastoon seikkailemaan. Lopussa vastaan tuli moottorikelkka, mutta onneksi kuski tajusi pysäyttää, jotta saatiin napattua koirat kiinni. Täytyykin jatkossa olla valppaana kelkkojen varalta.

Pari metsälenkkiä aikaisemmin Kerttu sai aikaan pienen särön luottamukseen. Ehdin taas juuri miettiä, miten hyvin ollaan edistytty vapaanaolossa, kun Kerttu lähti tavanomaiselle reissulleen kauemmaksi. Jostain kaukaa rupesi kuulumaan Kertun haukuntaa, jolloin lähdin rämpimään perään ja ehdin nähdä vilauksen Kertusta ja huokaista helpotuksesta. Mutta kun rupesin viheltämään koiraa pillillä luokse, sitä ei kuulunut eikä näkynyt, vaikka hetki sitten oli ollut näköetäisyydellä.

Reilun vartin huusin kurkun kipeäksi, puhalsin pilliä ja ehdin kehitellä kauhuskenaariot sudesta poikki menneeseen jalkaan. Sieltä se sitten ravasi polkua pitkin valjaat vinksallaan ja mahanalus pienissä risuissa. Jotenkin se käyttäytyi vähän vaisusti ja lopulta huomasin verta takajalan tassun päällä. Mutta vaikka kuinka kääntelin ja vääntelin, haavaa ei löytynyt, eikä verta ollut missään muualla, suuhunkin kurkkasin. Eli sen oli pakko olla jonkun muun verta, mutta tapahtumien kulku jäi mysteeriksi. Tuossa tilanteessa olisi ollut erittäin mukavaa, jos Kerttu olisi osannut puhua. Taitaa löytyä Kertun joulupaketista GPS- laite, jos sama toistuu.
IMG_6837
IMG_6883
IMG_6891
Loppuviikoksi on luvattu plussa-asteita ja sadetta, joten tämä taisi olla tällainen minitalvi. Pakastimessa on vielä puolet verijälki verestä jäljellä, eikä lumien sulaminen harmita ihan yhtä paljon, jos vastineeksi saadaan tehtyä vielä yksi jälki tälle vuodelle. Heti sen jälkeen saa taas tulla kunnon kinokset ja tänä vuonna mieluusti valkoinen joulu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitämme kommentistasi!