tiistai 5. tammikuuta 2016

Ens vuonna se muuttuu, kaikki paremmaks taittuu

Viime vuosi hujahti hirmuisella vauhdilla loppuun ja nyt sitä oltaisiin vuodessa 2016. Siispä mahtavaa Uutta Vuotta kaikille! Vaikka vuosi vaihtui, blogissa kuitenkin palataan vielä viime vuoteen parien kuulumisten, vuosikatsauksen ja tavoitteiden merkeissä.  Joululoma alkaa olla pikku hiljaa lopuillaan ja edessä olisi koko lukion viimeinen jakso ja ensi kuussa jo osa kirjoituksista. Todennäköisesti blogi taas hiljenee tämän kaiken hässäkän keskellä, mutta sitä ennen laitellaan vuosi 2015 kasaan ja blogi ajantasalle!
Joulukuu -15 168
Todellinen taidonnäyte mun valomaalauksesta. Kyllä siinä 2016 pitäisi lukea :P
Joulu sujui täällä perinteisissä tunnelmissa ja tässä hieman maistiaisia siitä, mitä meidän joulu sisälsi. Illalla avattiin paketit ja Kerttu oli täydellä tohinalla mukana. Kertun omat lahjat olin paketoinut sanomalehteen ja ruskeaan käärepaperiin, jota tuli tilauslahjojen mukana. Sillä uusiokäyttö on in ;) Ei syötävien lahjojen sisään laitoin myös muutamia herkkuja, että intoa riittäisi myös niiden avaamiseen. Ensimmäiseksi Kerttu valitsi Planet Pet dentastix -rasian, josta se meni ihan sekaisin. Pieni hassu käsitti, että koko paketin sisältö oli tarkoitettu syötäväksi ja retuutti sen omaan kevythäkkiinsä. Onneksi purupalat oli vielä muovissa ja saatiin paketti pelastettua. Rasia oli kyllä hiukan raadellun näköinen, mutta mitäpä pienistä. Ja tuli kyllä tosiaan kunnon naurut!

Loput lahjat avattiin samalla innolla ja viimein löytyi talouspaperirullan sisään piilotettu kanafileeluu, jonka sai oikeasti syödä. Joulun kunniaksi Kerttu sai vielä nakertaa jäniksen korvan. Viimeksi kun meillä oli jäniksen korvia herkkuna, jostain kumman syystä Kerttu ei suostunut syömään niitä enää lopulta lainkaan. Se oli tosi kummaa, sillä ei Kerttu ikinä kieltäydy herkuista... Toisaalta siitä on melko kauan ja todennäköisesti se oli jotain muinaista valetiineyden tai juoksujen ruokahaluttomuutta. Nyt ainakin herkku meni hyvällä ruokahalulla.
Tammikuu -16 060
Kertun lahjat oli suurin osa niitä toiveita, joita lahjalistaan raapusteltiin ja aika paljon tavaraa, joka ei ehkä Kerttua niin suuresti ilahduttanut. Lukuunottamatta aktivointileluja, joita tuli tänä jouluna kaksin kappalein. Varsinainen älylelu oli Trixien Move2Win -peli, joka vaikutti kivan monipuoliselta ja haastavalta, eikä hintakaan hiponut pilviä.

Jonkin verran ollaan sitä testailtu ja ihan kivalta se kyllä vaikuttaa. Kerttu ainakin tykkää siitä tosi paljon ja yrittää innolla saada herkut esiin. Välillä vähän liiankin innolla, että pelaaminen menee häseltämiseksi. Ainoa miinus tuossa onkin se, että piilot aukeavat vähän liian helposti. Töytäisystä tai tassulla husimisella vipuluukut aukeavat hieman, jolloin koiran ei varsinaisesti tarvitse osata käyttää vipua niiden avaamiseen. Mutta kun on itse mukana auttamassa (sekä sulkemassa väärällä tavalla avatut piilot) niin hyvin pelittää!

Älypelin lisäksi Kerttu sai Little&Bigger makupalaluun. Hyvä ostos ja kivaa vaihtelua tavalliselle aktivointipallolle. Kertun mielestä se on tosin vähän liian vaikea, kun herkkuja ei tule tarpeeksi helpolla ulos. Ensimmäisellä kerralla se luovutti ja kävi istumaan apua anovasti, mutta pienellä kannustuksella sekä avustuksella kaikki herkut saatiin ulos. Toisaalta ihan hyvä, kun on edes pikkuisen haastetta. Täytyy nyt vaan testailla, mitkä herkut siihen sopisi parhaiten ja kokeilla, miten lelu toimii kongin vastikkeena. Omista paketeista löytyi uusi ja nopeampi muistikortti, joten nyt onnistuu kunnon videon kuvaaminen tällä kameralla. Jes! Pitihän sitä tietty testailla ja Kertun leikki aktivointilelun parissa pääsi ekana nauhalle.
Tammikuu -16 050
Tammikuu -16 019a
Auta.
Paketista paljastui lisäksi uusi matkajuomapullo vanhan kadonneen tilalle. Pullo oli yllättävän pieni, mutta toisaalta kun miettii niin aika vähän Kerttu kuitenkin juo retkillä, reissussa yms. Juoma-astia (kansi) oli ehkä hieman huonosti suunniteltu, sillä keskellä oli häiritsevä kohotettu kohta. Toisaalta pulloa ei saisi muuten tiiviisti kiinni ja testailujen perusteella juominen onnistuu siitä huolimatta ihan hyvin. Muutenkin pullo on näppärä, eikä vuoda kuten edellinen. Sukulaisilta tuli pieni ihana yllätyspaketti, josta löytyi upea uusi ruokakuppi, söpö pörröinen lelu sekä täytetty puruluu.

Viimeinen enemmän tai vähemmän Kertun lahja oli penkin suoja autoon. Kerttu tykästyi peittoon heti avaamisen jälkeen ja tällä hetkellä se onkin vielä sisällä Kertun petinä... Käytiin kuitenkin kokeilemassa sitä autoon ja ihan näppärästi se siihen kävi. Eipähän enää tarvitse harmitella kuraisia tassuja tai käyttää vanhasta lakanasta tehtyä suojapeitettä. Vielä kun saataisi ne kunnolliset turvavaljaat jostain.
Tammikuu -16 048
Joulukuu -15 030aJoulukuu -15 032a
Myös omista toiveista löytyi pari juttua, jotka pääsi blogiin esiteltäväksi. Ensinnäkin paketin kääreistä löytyi trikoopipo heijastavalla painatuksella. Oon jo pitkään suunnitellut ostavani tällaisen, mutta aina viime hetkillä iski valinnanvaikeus. Halusin harmaan, mutta sitten heijastin painatus ei olisi näkynyt kunnolla. Toisaalta pipo olisi voinut olla ihan normi mustalla painatuksella, mutta heijastavuus oli kuitenkin siinä se "idea". Myös kuvan kanssa tuli hankaluuksia, ottaisiko hauskalla teksillä, cairnin profiililla vai jollain perustassunjäljillä tms. En koskaan saanut päätöstä tehtyä ja siksi olikin aika kiva ylläri, kun paketista paljastui pipo hyvällä värillä ja tyylikkäällä cairnpainatuksella. Tykkään kyllä kovasti. Ja oon varma, että itse en oisi saanut koskaan päätöstä tehtyä, joten tää kävi hyvin näin!

Pipon lisäksi omista paketeista löytyi kauan toivottu täydennys kameravarustukseen. Marras-Joulukuussa pääsin testailemaan kaverini objektiivia ja tykkäsin kyllä kovasti kuvailla sillä. Ja senpä perusteella pakettiin päätyi Canon EF-S 55-250mm f/4-5.6 IS II. Toisena vaihtoehtona oli Tamron AF 700-300mm f/4-5.6 Di, mutta siitä puuttui kuvanvakain ja lisäksi näppärämmän koon perusteella Canon vei voiton. Koko oli kyllä tosiaan kiva yllätys, sillä 18-55 milliseen tuolla on vain parisen senttiä eroa. Ite kaipasinkin juuri pitkäpolttovälistä zoom-objektiivia, joka kuitenkin kulkeutuisi helposti mukana ja tämä objektiivi osui kyllä aika hyvin tähän. Aika peruszoom tämä toisaalta on, mutta uskon, että omiin tarpeisiin on tällä hetkellä ihan sopiva peli!
Tammikuu -16 070
Joulukuu -15 175
Muutama päivä sitten käytiin testailemassa uutta objektiivia reilun tunnin metsälenkillä, joka ei tosin ollut mikään erityisen loistokas ensikosketus tuohon laitteeseen. Lähdettiin ottamaan ihanan aurinkoisena päivänä kuvia metsään, mutta eipä aurinko tietenkään paistanut sinne, kun päästiin viimein metsän reunalle. Kerttu söi ähmällä keppejä ja kävi ihan ylikirroksilla menemään. Yli puolet kuvista heilahti, eikä muutenkaan tuntunut onnistuvan. Hetken jo mietin, pitäisikö koko kapistus palauttaa vai olinko vaan itse niin surkea kuvaaja, ettei kuvista tullut muuta kuin suttua.

Mutta loppulenkistä tajusin yhden jutun, jonka takia teki kyllä mieli hakata päätä puuhun. Olin kuvannut koko lenkin ISO 400 arvolla. Enkä ainoastaan sitä lenkkiä, vaan viimeiset pari viikkoa joulukuun puolesta välin ja reilut pari sataa kuvaa. Voi jestas, ei ihme jos kuvat vähän heilahti, eikä ihan onnistunut niin kuin ajatteli... En siis ole oikeastaan vielä perehtynyt ISO arvon säätämiseen ja jotenkin oon vaan lähinnä aukkoa sekä valotusaikaa räpeltänyt. Vaikka ISO:ta se olisi kyllä helpointa aloittaa. Jotenkin vanhalla kameralla kuvat vaan epäonnistui, jos rupesi itse tekemään säätöjä.

Yksi kerta kuitenkin käytiin kaverin kanssa kuvailemassa ja arvo jäi siitä kerrasta päälle. Kyllä pikkuisen rupesi naurattamaan. Joo-o, todellinen pro kuvaaja. Keväälle olisi ehkä tulossa valokuvauskurssi tänne päin ja jos vaan mahdollista, lähdetään mukaan ja opetellaan ihan alkeista asti tuon kameran käyttö... Mutta toisaalta ihan hyvä, että tuli lopulta ilmi. Ilman tuota reissua olisin varmaan ties kuinka pitkään kuvannut tuolla samalla asetuksella. Silloin ei olisi kyllä paljoa naurattunut, kun olisi tajunnut sen... :D Loppuun kuitenkin pari kuvaa tuolta ei-niin-onnistuneelta, mutta samalla myös ehkä jollain lailla onnistuneelta metsälenkiltä.
Joulukuu -15 034a
Joulukuu -15 126a

4 kommenttia:

  1. I can feel you ! Itsellenikin käynyt tuo pari kertaa että joku kameran asetus jäänyt päälle ja kaikki kuvat yhdeltä tai useammalta kerralta ovat ihan heilahtaneita tai puhkipalaneita :----) Siinä kohtaa ei ihan hirveästi naurata :--D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha eikä! Ihanaa etten ookaan ainut, jolle voi käydä näin :'D Ja niinpä, tuossa ei kyllä tiiä, pitäiskö itkeä vai nauraa... Mut ainakaan nyt ei tee samaa virhettä uudestaan. Tai ainakaan toivottavasti! ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikäh, sullahan ne upeat kuvat vasta onkin! Ite en ollut näihinkään oikein tyytyväinen. Ehkä sitä on jotenkin niin kriittinen itseään kohtaan... :D Mut voi ei, kiitti hirmusti <3 Tää auttaa taas jaksamaan ja yrittämään vielä enemmän!

      Poista

Kiitämme kommentistasi!