lauantai 23. toukokuuta 2015

Heittäydy täysii siihen mikä on tärkee

Pari viikkoa sitten rally-tokon kisakausi sai jatkoa, kun käytiin meidän toisissa rally-tokomölleissä. Ensimmäiset möllit meni niin nappiin, että aloin miettiä, pitäisikö heti toisissa testata, miten sujuisi palkatta meno radalla. Toisaalta yksien kisojen jälkeen ei voi kyllä paljoa sanoa kokonaisuudesta, joten mietin, oltaisiinko me vielä valmiita pidemmälle alon radalle ja vieläpä ilman palkkausta. Plus helposti kyllästyvä koira, joka toimii ainoastaan ruokapalkalla.

Lopputuloksena oli se, että ilmoittauduttiin sekä mölliluokkaan, jossa saisi radalla palkata, että alokasluokkaan, jossa tarkoitus oli mennä ilman palkkaa. Saataisiin nyt ainakin kokonaiskuva siitä, mitä kaikkea vielä on treenattava ennen kuin alkaa virallisista rally-tokokisoista haaveilla.


Matkan alussa kysymysmerkki leijui Kertun pään päällä: "Treenit? Metsään? Jonnekin jännään paikkaan?" Suunitelmissa oli ehtiä paikalle hyvissä ajoin, että ehdittäisiin saada koirat rauhassa lenkitettyä ja keskittymään siihen, mikä oli matkan tarkoitus. Harmillisesti aikataulu meni tosi tiukille, eikä aikaa rauhassa valmistautumiseen jäänyt. Pieni lenkki yli-innokkaiden koirien kanssa, ratapiirrustuksen tsekkaus, muutamat katsekontaktiharjoitukset, koirat takaisin autoon ja tutustumaan mölliluokan rataan.

Rata ei ollut kovin pitkä ja kaikki kyltit oli meille tuttuja ja suhteellisen helppoja. Ainostaan askel oikealle oli sellainen, jota ei oltu harjoiteltu kertaakaan. Kerttu ja minä oltiin luokassa toisina, joten kävin vain nopeasti pari kertaa radan läpi, että ehdittäisiin vielä viritellä kisafiilis päälle. Kerttu oli hyvällä ja innokkaalla mielellä mukana, mikä vähensi oitis hermostuneisuutta. Ennen meidän vuoroa tuli vähän hässäkkää kuvauksen kanssa, Nelli ja Annika joutuivat peruuttamaan kisansa ja siinä häseltäessä Kerttu ajautui ihan muihin maailmoihin. Rauhallisuus oli tipotiessään ja sekavin ajatuksin oli pakko jo kiiruhtaa lähtökyltille.


Rata lähti kuitenkin käyntiin hyvällä meinigillä. Ensimmäisenä oli koira eteen, vasemmalta sivulle, joka sujui ongelmitta. Seuraavaksi vasen täyskäännös, jossa oli pientä haparointia käsimerkin kanssa, mutta hienosti Kerttu meni, kun tajusi, mitä se omistaja yritti siinä viittoa. Askel oikealle meni ihan kivasti, vaikken kyllä tiedä menikö se ihan oikeaoppisesti. Istu, ei ongelmia samoin kuin ei täyskäännöksessä oikeaan. Pujottelussa Kerttu harhautui kesken kaiken haistelemaan jotain hajua, mutta kovalla innostamisella se lähti jälleen taitavasti mukaan. 270° vasempaan, 360° oikeaan ja eikun vauhdilla maaliin. Rata meni kokonaisuudessaan aika kivasti, eikä suurempia pulmia tullut eteen sitä yhtä haistelua lukuunottamatta.

Jännityksellä odotin pisteitä, sillä tuntui, että joissain kohdin Kertun keskittyminen ei ihan ollut parhaimmillaan ja taas toisessa kohtaa itse sekoilin kylttien suorittamisen kanssa. Pian tulokset olivat edenneet siihen pisteeseen, että jäljellä olivat enää palkintosijat. Ja kolmas sijahan meille sieltä napsahti! Pisteitä yhteensä 90 ja voitteko uskoa, ainoa -10 pisteen virhe oli se, että olin kävellyt yhden kyltin ohi.

Kyllä nauratti, sillä vielä ratapiirrosta katsoessani olin huomannut maahanmenon radalla, mutta rataan tutustumisessa en enää kaiken jännityksen keskellä muistanut sitä. Ja niinpä kävelin vain sen ohi kaikkien katsoessa, että mitä ihmettä tuo oikein puuhaa. En kyllä ymmärrä, miten tuo oli edes mahdollista, mutta ainakin nyt osaa tulevaisuudessa olla tarkempi :D Tuomarin kommenttina "Ihana kontakti ja taitava koira!" Kaiken kruunasi vielä se, että Kerttu oli tuomarin suosikki. Aika kivasti se taisikin sitten mennä!


Ennen seuraavaa koitosta Kerttu sai lepäillä autossa, mutta kauaa ei mennyt kun oli kauhu-alokasluokan vuoro. Rata oli aika samantyylinen kuin mölliluokassa ja nyt katsoin tarkkaan, ettei kylttejä jäisi huomaamatta. Hermostuneisuus hiipi pikku hiljaa mieleen, eikä tieto siitä, että me oltaisiin luokassa ensimmäisinä, tosiaankaan helpottanut asiaa. Kävin radan vain kerran läpi ja kun Kerttu pääsi autosta ulos, paniikki oli lähellä. Se haukkui joka suuntaan, häselti nenä kiinni maassa ja korvat oli pelkkänä koristeena. En saanut siihen minkäälaista yhteyttä, mutta radalle oli silti pakko mennä. Harmitti tosi paljon, eikä odotukset tulevasta ollut kovin korkealla.

Lähtökyltillä Kerttu oli oli hiukan ajatuksissaan, mutta pienen mietinnän jälkeen yhteinen sävel löytyi. Oli ihan kamalan vaikea ohjata, sillä tähän asti minulla on ollut tapana pitää herkkua kädessä ohjatessani. Huidoin kummasti epäselviä merkkejä, enkä melkein itsekään meinannut pysyä mukana... Kerttu ei jaksanut enää yhtään ja heti alusta lähtien tajusin, ettei tämä ollutkaan kovin hyvä idea. Hienosti Kerttu kuitenkin tsemppasi ja loppua kohden rata meni paremmin.
          
Rata mennyt ihan parhaiten, mutta yritys oli hyvä. Pisteitä saatiin kuitenkin 78. Alun tuplaistumisesta lähtökyltillä tuli -10p, sillä lähtökäskyn jälkeen olisi pitänyt lähteä heti matkaan. Kerttu ehti juuri hyväksymisen jälkeen nousta haistelemaan ja automaattisesti otin alun uudestaan. Toinen -10p tuli juoksukyltiltä, jossa lähdin juoksemaan liian myöhään. Huomasin sen itsekin, mutta olin niin keskittynyt Kertun pitämiseen mukana, että hyvä kun edes kyltin jälkeen tajusin lähteä juoksuun. Tuomarin kommenttina olikin "Kiinnitä huomiota suorituspaikkoihin. Hyvin tsempattu!"

Lisäksi kaksi miinusykköstä namituksesta radalla, joka oltiin rataan tutustumisessa sovittu. Radalla ei oikeastaan ollut kuin kaksi virhettä, joista molemmat olivat omia mokia. Kerttu ei ihan ollut täysillä mukana, mutta toisaalta voi miettiä, miten paljon huonomminkin rata olisi voinut mennä. Saatiin reippaasti hyväksytty tulos ja ainakin opittiin, että vielä on tehtävää ennen kuin uskallaudutaan virallisiin kisoihin. Eikä ilmoittauduta enää kahteen luokkaan yhtenä päivänä! Kuvat radalta © Jutta S. Iso kiitos niistä.
                                          Mölliluokka 3.sija, tuomarin suosikki ja kivat palkinnot!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitämme kommentistasi!