lauantai 3. elokuuta 2013

Arki-Toko 1/7, aksailua ja kesää

Keskiviikkona päästiin Kertun kanssa kauan odotetulle arki-toko-kurssille. Automatka treenikentälle oli melko pitkä, mutta Kerttu malttoi nätisti nukkua koko matkan, vaikka tunnelma oli lievästi sanottuna melko jännittynyt. Paikalla ei ollut muita koirakkoja, kun pääsimme perille ja mielessä käväisi, että ollaankohan sitä nyt edes oikeassa paikassa! Mutta hetken kuluttua väkeä alkoi saapua ja meidät ohjattiin kiipeämään mäkeä pitkin ylös harjulle, jossa treenit oli tarkoitus järjestää. Mitään kenttää siellä ei varsinaisesti ollut, mutta mäen päällä oli sen verran tasaista, eikä paljoa kasvillisuutta, että siellä mahtui hyvin treenaamaan.

Meidän lisäksi ryhmään oli osallistunut viisi muuta koirakkoa opettelemaan hyödyllisiä perustaitoja. Tunnin alussa ohjaaja esitteli itsensä sekä kertoi meille mm. koiran palkkaantumisesta ja palkkaamisesta, rankaisuista, tyypillisimmistä virheistä koulutuksessa sekä koiran opettamisesta. Koulutuksessa hyödynnettäisiin positiivista ehdollistamista ja pyrittäisiin siihen, että koira saisi mahdollisimman paljon itse oivaltaa ja kokeilla. Tuli kyllä hyödyllistä infoa ja myös paljon sellaista, mitä en ole aikaisemmin ajatellut.

Koirat saivat samalla rauhoittumisharjoitusta, kun ohjaaja puhui ja välillä Kerttu sai myös käyttää nenäänsä, kun ripottelin sille nameja maahan ja se sai etsiä niitä. Alkuun Kerttu oli ihan siivosti vierellä istuskellen, mutta pian se alkoi turhautua jatkuvasta paikallaolemisesta ja yritti keksiä jotain tekemistä itselleen. Kerttu yritti popsia heinää ja ruohoa, piippasi että: "Nyt jotain tekemistä, pliis!" ja lopulta se alkoi ärräämään kaukana lenkkeileville ihmisille ja omille "haamuilleen"...

Kun viimein päästiin harjoittelemaan katsekontaktia, Kertulle ei enää maistunut herkut. Se oli ehtinyt kyllästyä ja päätti, että ei sitten tehdä mitään, kun ei kerran anneta... Toisaalta se saattoi johtua myös siitä, että me ollaan Kertun kanssa harjoiteltu jo aikaisemmin tuota samaa katsekontaktijuttua, eikä se enää ollut uusi ja jännittävä harjoitus. Vaikka Kerttu vähän oikutteli treenin lopussa, tykkäsin silti tosi paljon näistä ensimmäisistä arki-toko treeneistä!
Tiistaina oltiin kahden viikon tauon jälkeen aksatreeneissä. Sillä kertaa päästiin menemään vähän pitempää rataa koirien kanssa. Myös A-estettä kokeiltiin Kertun kanssa ensimmäistä kertaa. Rohkeasti alun epäröinnin jälkeen se kiipesi esteen huipulle ja laskeutui hillitysti alas kontaktin kautta. Alussa pidin Kerttua pannasta, ettei se hyppäisi kesken kaiken alas, mutta lopussa Kerttu suoritti esteen ilman avustusta! Rataa on on vähän vaikea selittää ilman piirrosta, mutta siinä oli mm. kaksi putkea, neljä aitaa, A-este sekä pari valssia ja takaakiertoa. Kerttu meni ihan kivasti radan ja viimeisellä kerralla Kerttu sai suoritukseensa enemmän vauhtiakin. Loppuun tehtiin irtoamisharjoituksia, jotka Kerttu älysi yllättävän hyvin. Tosin pari kertaa se jumittui putkeen jotain haistelemaan...

Viime viikonloppuna Kerttu pääsi tapaamaan aivan valloittavaa, kolmekuista villispentua. Alussa Kerttu ihmetteli tätä villiä pikkupentua ja törötti vaan paikoillaan häntä ja karvat pystyssä. Mutta pian Kertun sisäinen pentu löytyi ja se yhtyi hauskanpitoon. Vaikka Kertun mieleen ovat pikemminkin takaa-ajo leikit, myös kunnon nujuaminen pentutyyliin sujui Kertulta kiitettävästi (tosin Kerttu oli tässä leikissä suurimman osan ajasta altavastaajana) Kun pieni villapoika innostui astumaan Kerttua leikillään, ei neitisellä ollut enää niin hauskaa... Kerttu antoi palautetta, kun leikki yltyi liian rajuksi, mutta kuitenkin muisti hyvin, että nyt on pentu kyseessä. Tuntuu hassulta ajatella, että vielä viime syksynä Kerttu oli se penneli, joka itse roikkui toisten koirien karvoissa ja sai kaikilta koirilta murinat osakseen. Menee se aika niin nopeaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitämme kommentistasi!